Kuinka paljon teräspoimulevyä katolle tarvitaan?

Katon teräspoimulevyjen määrän laskemiseen tarvitaan lappeen pituus, leveys ja valitun levyn hyötyleveys. Levyjen lukumäärä saadaan jakamalla katon räystään suuntainen mitta levyn hyötyleveydellä ja pyöristämällä tulos ylöspäin. Levyn pituuden tulee vastata lappeen pituutta, kun räystään ja harjan ratkaisut on huomioitu. Älä laske materiaalimäärää pelkän kattopinta-alan perusteella: limitykset, hyötyleveys ja leikkaukset voivat muuttaa tarvittavaa määrää. Kun lähetät SteelProfilille mittapiirroksen, autamme laatimaan luettelon levyistä, pellityksistä ja tarvikkeista.

Tarvitsetko apua?

Maksuton tarjous

Miten levyjen lukumäärä lasketaan?

Kaava on yksinkertainen:

lappeen leveys ÷ levyn hyötyleveys = levyjen lukumäärä

Oletetaan, että katon leveys räystään suunnassa on 8,40 m ja valitun levyn hyötyleveys 1,05 m.

Laskelma: 8,40 m ÷ 1,05 m = 8 levyä.

Jos tulos ei ole kokonaisluku, se pyöristetään aina ylöspäin.

Esimerkki: 8,70 m ÷ 1,05 m = 8,29. Tarvitset siis 9 levyä, et kahdeksaa.

Älä vähennä viimeisestä levystä osaa omin päin vain siksi, että laskennallinen erotus on pieni. Lappeen päättämisessä on huomioitava profiili, katon reuna ja päätypellitys.

Mitä virheitä levyjen määrän laskemisessa tulee välttää?

Yleisin virhe on olettaa: katon pinta-ala = tilattavan pellin pinta-ala. Tämä ei useinkaan pidä paikkaansa.

Toinen virhe on laskea levyjen lukumäärä kokonaisleveyden eikä hyötyleveyden perusteella.

Kolmas virhe on käyttää rakennuksen mittaa lappeen kaltevan pituuden sijaan.

Neljäs virhe on tilata levyt ennen rakenteen todellisten mittojen tarkistamista. Valmistajat suosittelevat ennen asennusta lappeiden geometrian tarkistamista ja levyjen asettamista oikein suhteessa räystääseen.

Miten levyn pituus määritetään?

Toinen tarvittava mitta on lappeen pituus eli kaltevuuden suuntaisesti räystäältä harjaa kohti mitattu etäisyys.

Ylhäältä katsottu rakennuksen leveys ei ole sama asia kuin kaltevan katon todellinen pituus.

Jos lappeen pituus on esimerkiksi 4,20 m, yksinkertaisimmassa tapauksessa harkitaan levyä, jonka pituus vastaa tarvittavaa peittopituutta. Räystään ulkoneman ja harjan päättämisen tulee perustua kyseisen katon suunniteltuun ratkaisuun ja valmistajan ohjeisiin.

Jos räystäältä harjalle voidaan käyttää yhtä levyä, leikkaussuunnitelma yksinkertaistuu eikä poikittaista jatkoslimitystä tarvita.

Jos lape on kuitenkin suositeltua levypituutta pidempi tai näin pitkän osan kuljetus olisi hankalaa, kate voidaan jakaa kahteen levyyn. Tällöin on huomioitava pituussuuntainen jatkoslimitys, jonka suuruus riippuu muun muassa katon kaltevuudesta ja valmistajan ohjeista.

Lasketaan yksinkertainen lape

Oletetaan:

katon leveys räystään suunnassa: 10,00 m
lappeen pituus: 5,00 m
levyn hyötyleveys: 1,00 m

Levyjen lukumäärä: 10,00 ÷ 1,00 = 10 kappaletta.

Yhden levyn pituus: 5,00 m.

Yksinkertaisimmassa tapauksessa tarvitset siis 10 levyä × 5,00 m.

Jos yhden levyn kokonaisleveys on esimerkiksi 1,05 m, laskutettava pinta-ala voi olla:

10 × 5,00 × 1,05 = 52,50 m²

Vaikka itse lappeen pinta-ala on: 10,00 × 5,00 = 50,00 m².

Tämä on yksi syy siihen, ettei 50 m² kattoa aina tarkoita täsmälleen 50 m²:n peltihankintaa. Sivulimitys ja tuotteen laskutusperuste voivat kasvattaa ostettavaa pinta-alaa.

Miksi pelkkä katon pinta-ala (m²) ei riitä?

Pinta-ala antaa hyvän suuntaa antavan lähtökohdan, mutta se ei yksin riitä tarkan tilauksen laatimiseen.

Pellin määrään vaikuttavat myös:

valitun profiilin hyötyleveys
kokonaisten levyjen lukumäärä
sivulimitykset
mahdolliset levyjen jatkokset pituussuunnassa
lappeen muoto
savupiiput, kattolyhdyt ja sisäjiirit
reunojen leikkaukset

Yksinkertaisella pulpettikatolla tai harjakatolla hukka on tavallisesti melko pieni. Monimutkaisemmilla lappeilla leikkaustarve voi kasvaa selvästi. Tarkka tilaus kannattaa siksi laatia levyjen leikkaussuunnitelmana pelkän pinta-alalaskelman sijaan.