Tiivistelmä

Harjakatossa kaksi lapetta kohtaa harjalla. Lappeet voivat olla yhtä suuret, mutta niiden kaltevuus tai pituus voi myös poiketa toisistaan. Aumakatossa rakennuksen päädytkin ovat kaltevia: suorakaiteen muotoisen talon päädyissä on tavallisesti kolmionmuotoiset lappeet ja pitkien sivujen kohdalla puolisuunnikkaat. Katon ulkomuoto ei yksin kerro, millainen rakenne sitä kantaa. Tässä vertaillaan tavallisimpia kattomuotoja ja sitä, miten runkoratkaisu vaikuttaa ullakon käyttöön. Loivan katon kaltevuus ja vedenpoisto valitaan katteen ja rakenteen mukaan. Katon muotoa verrattaessa kannattaa tarkastella myös liittymiä: kahden lappeen väliseen jiiriin kerääntyy vettä molemmilta puolilta.
Lappeet ja katon muoto
Pulpettikatossa on yksi lape. Harjakatossa niitä on kaksi. Nelilappeisen katon erityistapaus on telttakatto: kaikki neljä kolmionmuotoista lapetta kohtaavat samassa huipussa. Mansardikaton lape jakautuu kahteen eri kaltevuuteen, jolloin jyrkempi alaosa jättää ullakolle enemmän käyttötilaa. Loivakin katto tarvitsee toimivan vedenpoiston.
Maksuton tarjous
Mikä kantaa kattoa?
Kattokannattimet siirtävät kuormat rakennuksen kantaville osille. Harjakaton vastakkaiset kattopalkit voidaan yhdistää poikittaisella puuosalla. Toisessa ratkaisussa kattopalkkeja tukevat pitkittäiset orret ja pystytuet. Pystytuki vie tilaa ullakolta, vaikka se voidaan sijoittaa väliseinään. Tehdasvalmisteinen kattoristikko voi jättää alapuolisen tilan vapaaksi välituista.
Mitä katon jänneväli kertoo?
Myös harjan, aumojen ja sisätaitteiden sijainti vaikuttaa katteen sovituksiin ja veden kulkuun. Tukien paikat, poikkileikkaukset ja jännevälit ratkaistaan suunnitelmassa kuormien ja tukitavan perusteella. Pelkästä kattomuodon nimestä ei voi päätellä sallittua jänneväliä.
Vuoden 2022 puolankielisessä artikkelissa mainitaan esimerkkeinä 12 m poikittaisella tuella yhdistetyille kattopalkeille, 16 m orsien ja pystytukien varaan rakennetulle katolle sekä 30 m kattoristikoille. Nämä eivät ole sallittuja enimmäisjännevälejä. Suunnittelijan on mitoitettava rakenne kohteen geometrian, materiaalien, liitosten sekä lumi- ja tuulikuormien mukaan.






















